Vaikka toisinaan pitää kaikkea niin itsestään selvänä, niin silti joskus tuntuu melkein ihmeeltä että on tässä viellä. Muistan sellaisen ajatuksen ala-asteelta että jos tietäisin 100% varmasti että näkisin miten mun kuolemaan reagoidaan, niin tekisin niin. Halusin vain tietää että miten siihen reagoitaisiin jos kuolisin, ja olin valmis uhraamaan elämäni sen tiedon eteen.
Tosin, ajattelin silloin kuolemaa aika usein. Liian usein.

Näin yksi yö taas unta siitä yhdestä miehestä. Edellisistä kerroista kerroinkin täällä. Tällä kertaa unessa kuulin että sillä oli suhteessaan ongelmia, ja ajattelin iloissani että nyt mulla saattaa olla taas mahiksia! En ymmärrä miksi tuo mies on nyt niin tullut mun uniini, ja vieläpä ei millään tunnu lähtevän niistä pois! :O Ehkä se on sitä tukahdettujen tunteiden satoa. Ei voi näyttää heikkouttaan. Eikä surua siitä että jäi kakkoseksi.

Mä en usko että mulla olisi nyt kauheasti energiaa panostaa suhteeseen. Tai, eihän sitä oikeastaan tiedä, että miten kävisi kun joku sellainen sopiva kävelisi vastaan.
Silti kaipaisin suhdetta, ja sitä läheisyyttä. Olen sitoutuvainen, ja haluan sitoutua. Kun ihmistä ei vielä tunne kunnolla jne niin eihän siinä tiedä että miten hyvin lopulta sopii yhteen jne. Mutta kuitenkin olen aina sillä tavalla pelissä mukana että ajattelen vähän pidemmällä tähtäimellä myös. En kuvitelmissani ole heti perhettä perustamassa tmv. mutta kuitenkin.
Mieluummin yksi pitkä suhde, kuin monta lyhyttä (tai yhdenyön).
Tuntuu vaan niin vaikealta ja kaukaiselta, toisaalta miltei mahdottomalta ajatukselta että joskus tosiaan olisi vakavassa ja vakaassa suhteessa missä olisi rakkautta, luottamusta ja rehellisyyttä.  *huokaus*

Pientä kevennystä. Leikin taas sellaisella kuin MyHeritage. Prosenteissa tuli uusi ennätys (80%). Vanhaa en ihan tarkkaan muista, ehkä jokin 74% (Shakira).
Joitain vastauksia: Kylie Minogue (80%), Vivien Leigh (80%), Grace Kelly (80%), Vin Diesel (76%), Bam Margera (71%).